RADIO KAJAUS ALKUA
28.10.1989 ->
Alkoipa kerran Kainuussa Radio Kajaus 28.10.1989
Sivustolle tuodaan ohjelmia ja materiaalia Radio Kajauksen ensimmäisiltä vuosilta. Yläpuolen kuva by Hanna Rikkonen. Virallista arkistoa ei ole, mutta yksityisiltä tallenteilta digitoidaan. Äänitteistä on poistettu musiikki. Joitakin nauhoja on käsitelty tekoälyllä esimerkiksi kohinanpoistosyistä. Sivusto keskittyy toimitusjohtaja Pekka Turpeisen perustaman Radio Kajauksen alkamisen ensimmäisiin lähetysvuosiin 1989-1992.
Yhteys: mikko.hannula@radiokajausalkua.fi
kurkkaa myös lammikko.com & mikkohannula.fi
WANTED – ETSINTÄKUULUTUS! Löytyisikö sinulta – esim. C-kasetille nauhoitettuna – Radio Kajauksen alkuvuosilta (ehkä juuri 1990) Osku Laukkasen tekemä Irwin Goodman -haastattelu ja/ tai Juha Vainio (”Junnu”, ”Watt”), jota haastatteli Osku Laukkanen tai Henri Korkiakoski. Olisi hienoa julkaista täällä kaikkien kuultavaksi. Ota yhteyttä, mikäli löytyy!
KOLMOSRASTIN SIJAINTI ON KUHMO JA SIELLÄ LEIMATAAN TUNNELMIA KESÄN 1992 KAINUUN RASTIVIIKOLTA. TÄMÄN VUODEN KILPAILUHAN KÄYNNISTYY VIIKONLOPPUNA SUOMUSSALMELLA. SUUNNISTUSJUHLAN KUNNIAKSI KE-PE JULKAISTAAN PÄIVITTÄIN MUISTOJA, PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN, VUOSILTA 1990-1992. NYT TUNNELMIA 34 VUODEN TAKAA TUHKASÄRKÄLTÄ.
Äänessä tiistain tunnelmissa Päivi Autio, kajaanilainen Pentti, Suomussalmen Rastin Mikko Kanniainen, Seinäjoen Rasti-Jussien Pertti Huuri, Rasti-Hyryn Hannu Keränen, loimaalainen Paula Hakala, Kajaanin-93 Rastiviikkoa pohjustava Jorma Lappalainen, toimittaja-valmentaja Seppo Veijalainen, naisten 1993 tuleva voittaja Marja-Liisa Portin, kilpailunjohtaja Aila Flöjt sekä miesten sarjasta Reijo Viitanen.
TOISELTA RASTILTA LÖYTYY TUNNELMIA KESÄN 1991 SOTKAMOSTA. TÄMÄN KESÄN KAINUUN RASTIVIIKKO KÄYNNISTYY VIIKONLOPPUNA SUOMUSSALMELLA. SEN KUNNIAKSI KE-PE JULKAISTAAN PÄIVITTÄIN MUISTOJA, PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN, VUOSILTA 1990-1992. NYT EILISEN PUOLANGAN 1990 JATKOKSI SEURAAVAN KESÄN KRV-TUNNELMIA 35 VUODEN TAKAA SAVUIAHOSTA. MUKANA ON MYÖS AUTENTTISENA KENTTÄKUULUTUKSENA PEKKA OKSALAN ÄÄNTÄ NAISTEN JA MIESTEN RATKAISUHETKILTÄ.
Ennen kuin päästään lauantain päätöshetkiin, niin tunnelmistaan kertovat Kauko Martikainen, ensiapuryhmästä Reino Määttä, lääkäri Pekka Kinnunen, nuori menestyjä Tapani Väisänen, hiihtolegenda Veikko Hakulinen ja päävalmentaja Reino Kukkonen.
KAINUUN RASTIVIIKKO KÄYNNISTYY VIIKONLOPPUNA SUOMUSSALMELLA. SEN KUNNIAKSI KE-PE JULKAISTAAN PÄIVITTÄIN MUISTOJA, PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN, VUOSILTA 1990-1992. SARJA ALKAA PUOLANGALTA. RASTIVIIKKOA-90 PALJAKASSA POHJUSTETTIIN PERUSTEELLISESTI. MUKANA ON MYÖS AUTENTTISENA SELOSTUKSENA MIESTEN SARJAN YKKÖSEN MATTI KARVOSEN MAALIINTULO JA KOMMENTTI TUOREENA VOITTAJANA.
Puolangan kunnanjohtaja Raimo Karvonen sekä kilpailunjohtaja Martti Köngäs vauhdittavat tervehdyksilllään vieraiden lähtöä Puolangalle. Pääsihteeri Tapio Leväniemi sekä Köngäs uudelleen puolestaan ovat jo aattotunnelmissa Paljakassa. Sarjaa vaihtanut maailmanmestari Liisa Veijalainen pakkailee vielä kotonaan. Ratkaisuvälähdyksen perään kuullaan myös Leväniemen analyysi siitä, miten Puolangan Rastiviikko sujui sekä tulevaisuuden näkymät kohden seuraavan kesän Sotkamon tapahtumaa.
KATINKULLASSA, VUOKATISSA; SOTKAMOSSA ROIHAHTI LIEKINHEITIN, KUN 1992 KÄYNNISTYI NOSTALGINEN MUSIIKKITAPAHTUMA BACK TO THE SIXTIES. AVAINTÄHTIIN KUULUNUT HECTOR ANTOI AVAUSSYKSYNÄ AATTOTUNNELMISSA HAASTATTELUN RADIO KAJAUKSELLE. TUSKIN KUKAAN SILLOIN VIELÄ TIESI, MITEN SUUREKSI TUOTE KASVAA JA JOHTAA MYÖS MESTARIT AREENALLA -SUURKONSERTTEIHIN.
Minna Jauhiainen tapasi Heikki Harman Katinkullassa juuri kun ensimmäisen tapahtuman Back to the Sixties oli käynnistymässä. Haastattelu toi Hectoria myös lähemmäksi silloista nykyhetkeä. Tiettyjen laulujen syntyyn ja merkitykseen sukelletaan varsin syvälle. Hector täyttää ensi keväänä jo 80 vuotta. Nyt päästään tekemään tuttavuutta nelivitosena ajatuksiaan avanneen laulaja-lauluntekijän kanssa.
RAATTEEN PORTISSA SUOMUSSALMELLA 1992 TALVISOTANÄYTTELY, PALUU SOTA-AIKAAN
KAJAUKSEN MINÄ-OHJELMAN VIERAANA 1991 LÄÄNINROVASTI JA PUOLANGAN KIRKKOHERRA KYÖSTI JUNTUNEN
Radio Kajauksen nurkkapaaluihin kuului Minä-ohjelma, jossa avattiin tunnettujen kainuulaisten elämänpolkua. Omastaan kertoi myös Kyösti Juntunen, joka muistetaan erityisesti Puolangalla. Tarina etenee leppoisasti ja nykynuoria ehkä hämmästyttäenkin. Juntusen yksi mielenkiintoisimmista muistikuvista näet liittyy siihen, kun auto ajoi ensimmäistä kertaa hänen kotipihaansa.
MAANSELÄN ETAPPPI KESÄLLÄ 1992, ETAPIN AIRI KERTOO PERINNEPÄIVISTÄ PIHAMAALLA PAIKAN PÄÄLLÄ
Yksi kotoisimmista maaseudun kohteista Kainuun matkailijoille löytyy Hoikanlammen rannalta 32 kilometria Sotkamosta valtatietä 18 Valtimon suuntaan. Maanselän Etapin avainhenkilö Airi Immonen kertoi Kajauksen Turistiradiossa viidettä kertaa järjestettävistä Perinnepäivistä. Paikan päälle odotettiin Etapin Airin mukaan vähintään satoja vierailijoita.
TIPASTAPAHTUMA – KESÄJUHLA SOTKAMOSSA
Yksi Sotkamon kesän merkkitapahtumista Sotkamossa 1990-luvun alussa oli Tipastapahtuma. Kuhmoon päin vajaat 30 kilometriä ja päätieltä Tipasojan kylälle päin, siinä ajo-ohjeet koko perheen tapahtumaan. Hauskanpitoa pohjusti 1992 kyläläisistä Tarja Tervo.
”JUUSTOSSA LÖYTYY”, ”UNEEN AIKA VAIPUU”, ONNESTAIN ON PUOLET SINUN” , ”KUN PALJON ANTAA” JA PALJON MUUTA ON LAULANUT KISU, JOKA TÄYTTÄÄ JUHANNUSPÄIVÄNÄ 75v. URAA MUISTELTIIN RADIO KAJAUKSEN PARRASVALOT-OHJELMASSA 1991.
Kristian ”Kisu” Jernström muistetaan myös Topmost -yhtyeen rumpalina oman soolouransa jälkeen. Nykynuorten suusta artistipuheiden ympärillä kuulee sanan ”Kisu”, mutta usein tuolloin lausettuna ja kuultuna tarkoitetaan 2000-luvub naispuolista tähteä. Ja onhan suomalaisia toki hurmannut lauluillaan myös kaksi Robinia. Kisu järnström on myös vaikuttanut 1990-taitteen suomalaisen kevyen musiikin hittiputkeen Kirkan ja Irwinin viimeisessä menestysaallossa työskenneltyään levy-yhtiö Flamingiossa Vexi Salmen ja Kassu Halosen kanssa. Juttua siis riitti Radio Kajauksen haastattelussa. Nyt merkkipaalu on 75v ja haastattelu tehtiin sinä vuonna, kun Kisu täytti viisikymmentä.
TAANNOISEN LADYT LAVALLA -KIERTUEEN TÄHDISTÄ JUHANNUSAATTONA LEA LAVEN TÄYTTÄÄ 78V JA PAULA KOIVUNIEMI 79v. AIKANAAN 25-VUOTISJUHLAKIERTUEELLAAN KOIVUNIEMI ENNÄTTI MYÖS KAJAANIIN KONSERTOIMAAN
Tunnetuimpiin iskelmätähtiin lukeutuva Paula Koivuniemi suuntasi juhlakiertueellaan 1991 myös Kaukametsän saliin. Ennen varsinaista Parrasvalot-ohjelmasarjan haastattelua laulajatähti oli mukana myös Radio Kajauksen aamussa pohtimassa vuorokauden ensimmäisiä tunteja kiertue-elämän keskellä. Koivuniemi käy läpi taipaleensa merkitttävimmät taustavaikuttajat. Ja esikuvansa on yhä ajankohtainen henkilö edelleen näinäkin vuosina. Myös ikääntymistä pohditaan. Ura on ollut pitkä ja nyttemmin tullut päätökseensä.
8V REIJO KALLION POISMENOSTA 18.6.2026. HITIT ”YKSINÄINEN JA VIIKONLOPPUISÄ” TEKIVÄT KALLIOSTA SUPERTÄHDEN 1979-80. MYÖHEMMIN SOIVAT MYÖS MUUT LAULUT, KUTEN ”SUVIVALSSI” JA ”ELÄKÖÖN SUOMI”, USEIN RADIOISSA JA LAVOILLA.
Reijo Kallion ura kesti vuosikymmeniä ja myös Kainuu tuli hänelle tutuksi jo laulajan työn varhaisina vuosina. Radio Kajauksen Parrasvalot -ohjelmasarjan haastattelussa kerrattiin uran merkkipaalut sekä myös muut työt taiteilijan arjesta.
KPL JA SOJY KOHTAAVAT SUPERPESIKSESSÄ LYHYEN AJAN SISÄÄN KAKSI KERTAA. KESÄLLÄ 1991 RUNKOSARJAOTTELU KOUVOLASSA JOUKKUEIDEN VÄLILLÄ KÄÄNTYI YMPÄRI YHDEKSÄNNEN TASOITTAVALLA.
Isäntäjoukkue johti peliä jo 11-4 ja vielä 8,5 vuoroparinkin jälkeen kuudella juoksulla. Sotkamo ei luovuttanut vaan noudatti vanhaa Raimo Häyrisenkin viljelemää ohjetta: kiinni, ohi ja voittoon. Lopputulos 11-12. Varsin vähän on jäänyt talteen ottelun selostusmateriaalista, mutta huipennus kuitenkin. Se ratkaiseva voittojuoksu, tilanteen rakenteluineen. Sekä myös pelinjohtajien Reijo Haka ja Aulis Väisänen jälkipelikommentit.
KANSANTAITEILIJA JAAKKO TEPPO OLI TUTTU NÄKY KAINUUSSA. HAASTATTELU RADIO KAJAUKSEN TURISTIRADIOSSA 1992.
Jaakko Teppo pohdiskeli viiden minuutin aikana ajankohtaisia asioita, kainuulaisuutta, Kainuun mainetta ja itäsuomalaisia silloinkin askarruttanutta itärajan tilannetta itärajan – persoonalliseen tapaansa.
PURJEHDUS KAJAANISSA 1990-LUVUN ALUSSA. NÄKYVÄ OSA BUSINESS SAIL CUP, MUTTA PALJON MUUTAKIN.
Ensin 1991 Minna Jauhiaisen haastattelussa kilpailun järjestäjistä Taisto Juntunen ja perään 1992 Kajaanin Purjehtijoiden toiminnasta kertovat tuomaristoon kuulunut Ari Ahonen, Kajaanin Purjehtijoiden pj. Lauri Nieminen sekä Anssi Kemppainen.
PE 12.6. ON ESKON PÄIVÄ. HARVA TIETÄÄ, ETTÄ 10.5.2016 SITTEN KUOLLLEN RIKI SORSAN OIKEAT ETUNIMET OLIVAT ESKO RICHARD. VAPUN AATTONA 30.4.1992 RIKI SORSA VIERAILI RADIO KAJAUKSESSA JA KERTASI MENESTYKSEKKÄN URANSA TAITEKOHTIA
Esko Rechardt purjehti olympiakultaa finnjollallaan 1980. Pian siihen perään 1981 Esko Richard ”Riki” Sorsa luovi itsensä Suomen musiikin huipulle lyömällä kaikkien aikojen euroviisukarsinnoissa kovat kotimaiset ennakkosuosikit. Reggae OK edustikin maatamme sinä keväänä. Paljon muutakin ehti edesmenneen laulajan uralla tapahtua. Käännekohdaksi ja suosion takeeksi muodostui laulukielen vaihtaminen englannista suomeen.
Teköäly kuunteli Riki Sorsan haastattelun ja kirjoitti siitä suomenkuvalehtimaisen artikkelin
SOTKAMOSSA, VUOKATISSA KÄYNNISTYI VAJAAT 34v SITTEN LOPULTA PITKÄT PERINTEET SAANUT BACK TO THE SIXTIES -MUSIIKKITAPAHTUMA. YKSI SYKSYISEN JUHLAN KULMAKIVISTÄ OLI TÄMÄN VUODEN LOPUSSA JO KUNNIAKKAAN 80V IÄN SAAVUTTAVA PEPE WILLBERG.
Syksyllä 1992 kansaa villitsi 60-luvun musiikki. Alusta lähtien tapahtumassa kuultiin laadukkkaita ja tunnettuja esiintyjiä. Heistä Pepe Willberg kertoi Radio Kajauksen haastattelussa uransa alusta, matkansa varrelle mahtuneista monista yhtyeistä ja laulajan taipaleensa lukuisistya eri käänteistä. Ysärin alussa Suomessa elettiin hyvin samanlaista lama-aikaa, mitä myös nyt 34v myöhemmin. Huolenaiheet olivat pitkältä samoja. Myös vaalien läheisyys nousi esille, kun Minna Jauhiainen tapasi Pepe Willbergin Katinkullassa.
VIISINKERTAINEN STANLEY CUP -VOITTAJA JARI KURRI YLTÄÄ 66 VUODEN IKÄÄN 18.5.2026. KESÄLLÄ 1992 KURRI POHTI RADIO KAJAUKSEN HAASTATTELUSSA SIIHEN ASTISTA URAANSA, MIHIN KUULUIVAT JO TUOLLOIN NUORTEN EM-KULLAN RATKAISEMINEN, MENESTYSTALVET EDMONTONISSA, YLLÄTYSSIIRTO ITALIAAN JA NHL-PALUU MAANJÄRISTYSTEN LOS ANGELESIIN.
Kurri nähtiin 34v sitten Sotkamon pesisviikolla niin golf-tapahtumassa kuin räpylä kädessä kansallispelin haasteottelussakin. Hän pohdiskeli suhdettaan pesäpalloon ja mietti haastattelun aluksi sitäkin, onko käynyt Kainussa aiemmin.
VUODEN 1991 TANGOKUNINGAS JASKA MÄKYNEN TÄYTTÄÄ 74V SU 7.6.2026. HÄN ANTOI HAASTATTELUN RADIO KAJAUKSELLE VOITTOKESÄNSÄ KÄÄNTYESSÄ SYKSYKSI JA ENSIMMÄISEN KULTALEVYNSÄ KUNNIAKSI.
Levy ”Alla etelän taivaan” tehtiin jo aiemmin ja sen myynti kääntyi jyrkkään nousuun 6.7.1991 Seinäjoella viimein irronneen Tangokuninkaan -tittelin myötä. Kuningattareksi valittiin Kaija Pohjola. Aiemmin Mäkynen oli sijoittunut kahdesti Tangoprinssiksi. Tie huipulle ei suinkaan ollut Mäkyselle mitenkään helppo tai suora.
[/aud
KENTTÄREMONTIN JÄLKEEN SOTKAMON JYMY ON PALANNUT KOTIKENTÄLLEEN HIUKKAAN. KOLME JA PUOLI VUOSIKYMMENTÄ SITTEN KENTÄLLÄ KAIKUI RISTO KIVIVUOREN KUULUTTAJAÄÄNI.
Pete Parkkonen on ollut vahvasti esillä kuluneen vuoden aikana. Hänen lisäkseen Pihtiputaalta oli alunperin lähtöisin myös Sotkamon kentän pelitapahtumien tulkitsija. Niiden ensimmäisten ”nykyajan” pesismestaruuksien aikana tunnelmaa luonut ja pelejä taustoittanut Risto Kivivuori kertoi 1992 Radio Kajauksen haastattelussa myös huolellisesta valmistautumisestaan kuhunkin otteluiltaan. Hän oli päivän pesisvieraana ennen heinäkuun pesisviikon käynnistänyttä Loimaa-kotiottelua. Kivivuori taustoittaa tarkemmin Loimaata, jonka kasvatti Elmeri Iivonen lukkaroi tätä nykyä Jymyssä. Ja nouseepa juttutuokiossa esiin eräs toinenkin loimaalaislähtöinen lautastaituri.
KEIJO KORHOSEN POISMENOSTA NELJÄ VUOTTA 4.6.2026. SYKSYLLÄ 1991 ENTINEN ULKOMINISTERI JA KAINUUN SANOMIEN PÄÄTOIMITTAJA OLI OSKU LAUKASEN VIERAANA RADIO KAJAUKSEN ”MINÄ -OHJELMASSA”.
Kainuun Sanomien päätoimittajanakin toiminut Korhonen syntyi dramaattisesti Paltamon Melalahdessa 1934. Lapsuusmuistot, ura, päätoimittajatyöt, ulkoministerin tehtävät, sinunkaupat presidentti Kekkosen kanssa ja edessä häämöttäneet suuret vaalit 1994 nousevat monen muun asian rinnalla esiin Osku Laukkasen tekemässä haastattelussa. Kohtaaminen on pelastunut sivustolle kuuntelijan rahisevalta kotitaltiointina tehdyltä C-kasetilta, jonka äänenlaatua on pyritty parantamaan tekoälyllä.
TASAVALLAN PRESIDENTTI ON MYÖNTÄNYT KEVÄÄLLÄ 2026 LASSE HOIKALLE MUSIIKKINEUVOKSEN ARVONIMEN. 1991 HOIKKA KERTOI YHTYEESTÄÄN SOUVARIT RADIO KAJAUKSESSA.
Minna Jauhiainen soitti Lasse Hoikalle keikkabussiin alkuvuodesta 1992. Ajankohtaista oli myös uusi levy ”Parhaat + kuusi uutta”. Juttutuokio palauttaa äänimaailmansa kautta myös mieleen sen, millainen soundi etähaastatteluissa oli vielä 1990-luvun alussa NMT-puhelimien aikakaudella. Aloitetaan orkesterin esittelyllä.
NYRKKEILYN SUOMALAISMENESTYJIIN LUKEUTUVA JARMO ESKELINEN SYNTYI 17.5.1962. KOLME EM-PRONSSIA JA KAHDESTI OLYMPIALAISISSA. 1990 KOMMENTIT TARMO UUSIVIRRAN PALUUSTA AMMATTILAISKEHIIN.
Syksyllä 1990 nyrkkeily- ja urheiluväki kohisi, kun amatöörinä EM-kultaa ja kaksi MM-hopeaa iskenyt Tarmo Uusivirta palasi menestyksekkäästi tyrmäyksellä puolentoista vuoden tauon jälkeen takaisin ammattilaiskehiin. Jarmo Eskelinen ennakoi illan ottelua USA:n William Claytionia vastaan Radio Kajauksen haastattelussa 20.8.1990. Puhuttiinpa samassa yhteydesä myös Kajaani Kuohusta ja paikallisistakin nyrkkeilynäkymistä. Pääpaino pysyi kuitenkin Uusivirran edessä olleessa matsissa.
NYRKKEILYN SUOSIO NAISTEN KESKUUDESSA KÄÄNTYI KASVUUN 1990-LUVUN ALUSSA. KAJAANIN KUOHUN TOIMINTAAN ILMOITTAUTUI LISÄÄ HARRASTAJIA, MUTTA SILTI KILPAILUTOIMINTAAN SUHTAUTUMINEN OLI HYVIN VARAUTUNUTTA.
Raja-aitoja riittikin kaadettaviksi. Kuitenkin myöhemmin, reilun kahden vuosikymmenen jälkeen naisten nyrkkeily suomalaisen kesäolympiamenestyksen kulmakiveksi Mira Potkosen ansiosta. Minna Jauhiainen perehtyi aiheeseen silloin, kun painoipiste vielä oli naisten puolella kuntonyrkkeilyssä. Toimittaja lähti Kuohun treeneihin ja opettajana oli kova kolmikko Esa Kyllönen, Seppo Heiskanen ja Jyrki Eskelinen.
LOPPUTALVESTA 2020 POIS NUKKUNUT OOPERALAULAJA SEPPO RUOHONEN OLISI 25.4.2026 TÄYTTÄNYT JO 80V.
Ennen Kajaanin konserttia Kaje Komulainen kävi keskustassa kysymässä kainuulaisilta, miten tuttu Seppo Ruohonen onkaan pikkuveljiensä Matin ja Tepon rinnalla. Perään Minna Jauhiainen toimitti ohjelman kansainvälistäkin menestystä nauttineesta laulajatähdestä.
SEPPO RUOHOSEN PIKKUVELJET MATTI JA TEPPO SEKÄ HEIDÄN URANSA ESITELTIIN PERUSTEELLISESTI RADIO KAJAUKSEN PARRASVALOISSA -OHJELMASSA 1991, PERÄTI KAHDEN OHJELMAJAKSON KOKONAISUUDESSA.
Musiikit on poistuttu, mutta juttua riittää veljesten lapsuudesta jättimenestykseen.
MATTI JA TEPPO PARRASVALOISSA JATKUU VIELÄ
Toinen osa
LOPPUVUODESTA 1991 MATTI JA TEPPO VIERAILIVAT KAJAANISSA HUONEKALULIIKKEEN JOULUKAUDEN AVAJAISISSA. SILLOINKIN HE ENNÄTTIVÄT RADIO KAJAUKSEN HAASTATTELUUN
ÄITIENPÄIVÄNÄ PELIT ALOITTANUT SOTKAMON JYMY ESIINTYI 1990 TOISTA PERÄTTÄISTÄ KAUTTAAN PÄÄSARJASSA, KUN SIIRRYTTIIN SUPERPESIS-AIKAKAUTEEN. EDELLISKESÄNÄ NOUSIJANA TIE TYSSÄSI PUOLIVÄLIERIIN. SYKSY -90 TOI JÄTTIPOTIN JA KÄYNISTI YHÄ JATKUVAN MENESTYSPUTKEN, VAIKKA SITÄ EI KUKAAN AAVISTANUT ENNEN KAUDEN ALKUA.
Kevättalvella 1990 Kainuussa pidettiin SVUL:n isot Talvisuurkisat. Radio Kajaus, tuoreena tulokkaana, tuotti noina päivinä ohjelmaa aamusta iltaan. Kisakajaus esitteli silloin taajuksillaan tunnetuimmat kainuulaiset urheilubrandit, luonnollisesti myös nuorekkaan ja kohti huippua kapuavan Sotkamon Jymyn. Ohjelmassa ääneen pääsi koko edustusjoukkue, lukuunottamassa taltiontiharjoituksesta poissaollutta kakkosvahti Kari Hakkaraista. Nyt avautuukin mahdollisuus tutustua SoJy:n tunnelmiin 36v sitten, puoli vuotta ennen kuin joukkue löi itsensä lopullisesti läpi koko pesäväen hämmästellessä uutta mestaria.
kuvat: Hanna Rikkonen
KAKE RANDELIN NOSTEESSA JA UUSI BIISI TULOSSA 15.5.-26 LÄNSI-SAVO -LEHDEN UUTISEN MUKAAN. HURJAA OLI MYÖS SUOSIO 1980-LUVULLA. SILLOIN RANDELIN KUULUI EHDOTTOMAAN SUOSION ETURIVIIN.
Mäntyharjun Randelin ponnisti kuuluisuuteen ihan arkipäiväisistä töistä. 1991 hän kertoi tarinaansa Radio Kajauksen kuuntelijoille Parrasvalot -ohjelmassa. Puolusti samalla ns. kertakäyttöiskelmää. Ikivihreitähän niistä monesta kuitenkin on lopulta tullut. Randelinin läpimurto tapahtui 1979 Syksyn sävelen satoa -ohjelman Kirje kotiin kappaleen myötä.
MIKKO ALATALO 75V IKÄÄN VAPUNPÄIVÄNÄ 2026. KANSANTAITEILIJALLA OLI ALKUAIKOINA SUURI ROOLI RADIO KAJAUKSEN ALKUVUOSOINA, MYÖS KAUKAMETSÄSSÄ JA SUOMUSSALMELLA.
Alatalo innosti yleisöä Kajauksen yleisötapahtumissa ja avasi uransa käänteinä useissa haastatteluista. Yksi niistä osui vuoteen 1990, kun käynnissä oli Kajaanin Kaukametsän saliinkin ulottunut 20-vuotisjuhlakiertue. Siihen liittyvää haastattelua, koskien ohjelmaa Valokiilassa, on muokattu tekoälyllä ja poistettu musiikkia tekijänoikeussyistä. Perään kuullaan Turistiradion kesän 1992 haastattelu, kun Mikko Alatalo oli panoksellaan värittämässä Kainuun messuja Ämmänsaaressa.
SELOSTAJA ANSSI KUKKONEN YLTÄÄ 30.4.-26 KUNNIOITETTAVAAN 92V IKÄÄN. PiTKÄN URAN TEHNYT TOIMITTAJA NOUSI VALOKIILAAN MYÖS 1992, KUN JÄÄKIEKON SUOMELLE MENESTYKSEKKÄÄN MM-KISAT VÄLITTIKIN PTV, KUKKONEN TULKKINAAN.
Kainuussa usein työtehtävissä nähty Kukkonen kertasi 34 vuoden takaisia tapahtumia ”jepujepujee -huutoineen” samaisena syksynä 1992 Pohjois-Suomen kalusteen joulukauden avakaisten yhteydessä ja Radio Kajauksen Mikkofoni-ohjelmassa. Tuolloinkin puhuttiin lamasta ja suuresta työttömyydestä Kukkonen ei henkilökohtaisesti kokenut kumpaakaan.
ANSSIN PÄIVÄNÄ MUISTELLAAN LISÄÄ SYKSYÄ 1991. TÄHTITOIMITTAJA KUKKOSEN JUTUTETTAVINA HUONEKALULIIKKEEN JOULUKAUDEN AVAJAISISSA JA SUORANA RADIO KAJAUKSESSA KUULTIIN KOVIA URHEILUNIMIÄ: KALEVI OIKARAINEN, JUHA MIETO JA MATTI NYKÄNEN.
Edessä oli kova olympiatalvi Albertvilleen liittyvine ennustuksineen. Myös menneitä käytiin läpi, etenkin siihen saakka viimeisimpänä 50 kilometrin arvokisakultaa sivakoineen Susi-Kallen haastattelussa.
ANSSIN PÄIVÄN KUNNIAKSI PALATAAN MYÖS SELOSTAJA KUKKOSEN OMAAN TAIPALEESEEN URHEILUTOIMITTAJUDEN HUIPULLE.
Syksyn 1991 haastattelussa käydään läpi taipalta Yleisradion selotuskurssin primuksen vuosista 90-luvun alun kaupallisten radioiden selostajaksi.
LAULAJASUURUUS REIJO TAIPALE SIIRTYI AJASTA IÄISYYTEEN 26.4.2019. HÄNEN MUISTONSA KUITENKIN ELÄÄ JA MUSIIKKINSA SOI EDLLEEN KIRKKAASTI NÄINÄKIN PÄIVINÄ.
Reijo Taipale nähtiin esiintymässä usein myös Kainuussa. Suurin hittinsä on yhä Satumaa. Tangokuninkaaksikin tituleerettu iskelmätähti myönsi loppuvuodesta 1991 haastattelun Radio Kajaukselle. Siinä hän taustoittaa myös suuriksi menestyksiksi noussseiden valssien Niittykukkia ja Ruusu joka vuodesta syntyä. Lauluhommat alkoivat jo koulunkäynnin ensivuosina eikä niitä erityisesti hidastaneet edes opettajan nihkeä suhtautuminen kappalevalintoihin.
SUOMEN 1970-LUVUN SUOSITUIMMAN ARTISTIN ERKKI JUNKKARISEN SYNTYMÄSTÄ TULI HUHTIKUUSSA 2026 KULUNEEKSI 97 JA KUOLEMASTA 18 VUOTTA. ALBUMI RUUSUJA HOPEAMALJASSA OLI AIKANAAN MAAMME ENSIMMÄINEN PLATINALEVY.
Junkkarinen kertoi urastaan Kajaanissa Radio Kajauksen haastatelussa syksyllä 1991. Nuoruusvuosista menestykseeen ja päätymisestään jopa Guinnessin ennätysten kirjaan. Laulaja paljastaa myös esikuvansa. Eikä tuo suurin hittikään ihan ensimmäisellä yrityskerralla heti suosiotaan löytänyt. Savosta kotoisin ollut iskelmän suurnimi piti myöskin erityisesti yhteyttä Kainuuseen ja Sotkamoon, mihin löytyi selvät syyt perhepiiristä. Ja irtoaapa ”Pakilan satakieleltä” myös näyte loistavista vihellystaidoistaan.
UUSIEN, ITSESANOITTAMIEN LAULUJENSA, ARJA KORISEVA TÄYTTÄÄÄ 61v TIISTAINA 21.4.2026. TUORE LEVY ILMESTYI MYÖS SYKSYLLÄ 1992, JOLLOIN TOIVAKKALAISELLA OLI PALJON HYVÄÄ KERROTTAVAA KAJAANISSA. PARISUHDE TULI JULKI JA EDESSÄ HÄÄMÖTTIVÄT EUROVIISUKARSINNATKIN.
Koriseva esiintyi muiden tunnettujen suomalaistähtien rinnalla Pohjois-Suomen Kalusteen syysjuhlissa. Jo aiemmin kesällä laulajaa kuultiin Pesisviikon lähetyksen Sotkamo-Imatra päivän pesisvieeraana. Sitä haastattelua ei löydy arkistoista, mutta syyshaastattelun perään kuullaan kesäisen juttutuokion ohjelmapuffi.
KEIHÄÄN 1984 OLYMPIAVOITTAJA ARTO HÄRKÖNEN ÄÄNESSÄ RADIO KAJAUKSEN HARTAUSHETKESSÄ
Kainuussa talvella 1990 pidetyt SVUL:n talvikisat toivat paljon mielenkiintoisia vieraita maakuntaan. Nykyään harvoin, tai ei ollenkaan, julkisuudessa esiintyvä keihäänheiton olympiavoittaja Arto Härkönen osallistui pastori Veijo Laurosen kanssa Radion Kajauksessa kuultuun suurkisojen aikana pidettyyn pyhäaamun hartaushetkeen.
KAINUUN URHEILUVUODEN 1990 PARHAAT PALAT
Niin paljon mahtui urheiluvuoden 1990 tapahtumiin Kainuussa. Sotkamon Jymyn räjähdysmäinen nousu pesäpallon valtaistuimelle, SVUL:n talvisuurkisat, yleisurheilun sotilaiden maailmanmestaruuskilpailut, judon vahva asema, jääkiekon suosion kasvu, muun palloilun myötätuuli, useiden urheilumuotojen lupaavat nuoret, kansallinen ja kansainvälinen huippu-urheilu. Radio Kajauksen toimittamana Kainuun urheiluvuoden 1990 kohokohtiin pääsee nyt mukaan.
kuvaaja: tuntematon
MAASTOHIIHTO, SM-KISAT, TAKAA-AJOT, KAJAANIN VIMPELINLAAKSOSSA JA RADIO KAJAUKSESSA TO 21.3.1991
Tuttuja ääniä ja kovia nimiä kuultiin, kun SM-mitalit jaettiin kaksiosaisessa takaa-ajokissassa. Pitkästä lähetyksestä on säilynyt alku eli kisan startti ja sitten muutamaa tuntia myöhemmin koetut ratkaisut. Välistä ohjelmaa siis puuttuu. Retromatka vie kuitenkin 35v taakse, kun radioasemalla opeteltiin hiihtolähetyksen toteuttamista ja selostajaporukka otti ensi askeliaan suuremman tuotannon tekemisessä. Virheitä, teknistä häikkää ja kommelluksiakin mahtuu pitkään retro-kokonaisuuteen. Tästä kisan käynnistymiseen
ja perään kuullaan (puuttuvien väliosien jälkeinen) kisapäivän lopulliset ratkaisut.
VUOLIJOEN LINTUTALO OTANMÄESSÄ
Yksi 90-luvun alun huomiota herättävimmistä vierailuluohteista Kainuussa oli Vuolijoen Lintutalo Zoo. Toimintaa pyöritti oman toimensa ohella kirkkoherra Markku Simula. Radio Kajauksen Turistiradio pistäytyi paikan päällä kesällä 1992.
HARVINAINEN MAAUIMALA KAINUUSSA
KATINKULLAN ALKUVUODET, HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA SEPPO JUURIKKO
Vuokatissa toimivan Katinkullan haastavasta alkutaipaleesta kertoi myös silloinen hallituksen puheenjohtaja Seppo Juurikko. Haastattelu on esitetty niin ikään Radio Kajauksen Turistiradiossa kesällä 1992.
KATINKULLAN ALKUVUODET, TOIMITUSJOHTAJA PERTTI LINDEMAN
Vuonna 1991 avattu Katinkulta joutui alkutaipaleellaan 1990-luvun laman kouriin. Perustajista toimitusjohtaja Pertti Lindeman myönsi kesällä 1992 haastattelun Radio Kajauksen Turistiradiolle.
MERKITTÄVIEN SUUNNISTUSPÄIVIEN ILOKSI AILA FLÖJTIN AJATUKSIA NELJÄNNESVUOSISADAN TAKAA.
Kuhmon Peurat valmistautui vuosikokoukseensa 1991 puheenjohtajansa johdolla. Toisessa haastattelussa Aila Flöjt kutsui väkeä mukaan Kainuun Rasiviikon 1992 järjestelyihin Kuhmoon. Ja kolmannessa juttutuokiossa kertoi sitten yhdessä tiedotuspäällikkö Tuulikki Huuskon kanssa vielä edessä olleen Kainuun suunnistuksen suurtapahtuman käytännön järjestelyistä.
ALKAMASSA ON VIIKKO, JOLLOIN RATKEAA 58. KAINUUN FRASTIVIIKKO. PITKÄÄN SUUNNISTUSÄÄNENÄ TUNNETTIIN PEKKA OKSALA, JONKA POISMENOSTA 8.6.2026 KULUNEEKSI 10 VUOTTA. OLI KUULUTTAJAN MYÖS 1991 KAINUUN RASTIVIIKOLLA SOTKAMOSSA.
Harva tietää, että suunnistus ja sen työt olivat Pekka Oksalalle vain sivutyö tai harrastus. Päätoimet sisälsivät muita tehtäviä. Oma ura suunnistajana sai jatkamaan myös omien aktiivivuosien jälkeen pihkaniskojen maailmassa. Tunnetulla äänellä oli selvä näkemys Kainuun Rastiviikosta myös Sotkamossa 35 vuotta sitten. Radio Kajauksen haastattelussa niputettiin niin merkittävät taloudelliset heijastusvaikutukset maakunnalle ja järjestäjille kuin tapahtuman kehityskohteet.
HUOMENTA! RADIO KAJAUKSEN AAMU KAJAHTAA PE 15.3.1991 – STUDIOSSA MINNA JAUHIAINEN
Uutiset ja juonto-osuudet ensimmäiseltä puoleltatoistatunnilta aamukuudesta lähtien. Mukana Aamun Sana, jonka toimittaa Riitta Piirainen Kajaanin srk:sta sekä kiertova Aamun matikkapähkinä. Musiikit on poistettu tekijänoikeussyistä.
YLI VIIDEN VUOSIKYMMENEN PERINTEILLÄ TÄNÄKIN VUONNA JÄRJESTETTÄVÄ KUHMON KAMARIMUSIIKKIJUHLA KUULUU KAINUUN KESÄN MERKKIPAALUIHIN.
Kuhmossa on aina pidetty huolta myös tapahtuman jatkuvuudesta. Niin myöskin kesällä 1992, kun panostus oli kovaa myös nuoriin taiteilijoihin. Kamarimusiikin onnistuminen edellyttää laadukasta ja monipuolista yhteystyötä kaupungin eri toimijoiden kesken. Talouspäällikkö Sari Rusanen kertoo tarkemmin.
KUHMON KESÄAKATEMIA KUUDETTA KERTAA 1992. POLTTOPISTEESSÄ TUOLLOINKIN RAJA-ASIAT.
Kuhmon kaupunginjohtaja ja kesäakatemian rehtori Veikko Tikkanen kertoo lisää tapahtuman teemoista. Mukana myös kulttuuriryhmän puheenjohtaja Sari Rusanen taustoittaen lisää Kuhmon kesämatkailun mahdollisuuksia.
KAINUUN MAAKUNTA, JOSSA 1992 VIELÄ 10 KUNTAA… VAI MITÄ KURRE 😉
RADIO KAJAUKSEN SELOSTUKSEN ”JUSSI LAMMIKKO”, LAUKKASEN OSKU JA ”HANNU LAMMIKKO” SYKSYN 1990 RATKAISEVAN, VIIMEISEN KOLMANNEN SUPERPESIKSEN FINAALIPELIN JÄLKEEN, kuvaaja tuntematon
Jos haluat kuulla kuvien ”kuvatekstin”, niin se on tarjolla alla audiomuotoisena:
audiokuvatekstit:
KARI TAPIO PARRASVALOISSA
Merkittävä osa Radio Kajauksen alkuvuosia oli tunnetuimpien laulajatähtien menestyksekkäiden urien läpikäynti Parrasvalot -haastattelusarjassa. Mukaan mahtui tietysti myös Kari Tapio. Hän innostui niin paljon, että halusi postissa vielä musiikilla höystetyn lopullisen ohjelmaversion itselleen muistoksi. Sitä ei tullut enempää kopioitua. Alkuperäisestä, pelkästä haastattelunauhasta puuttuu taasen loppuosa. Valtaosa on kuitenkin tässä kuultavana. MIkäli yleisöltä löytyy ulosajettu ohjelma omista arkistoista, niin ottakaa yhteyttä. Saadaan täydennettyä tämä haastattelu valmiiksi kokonaisuudeksi.
IMITAATION KULTA-AIKAA RADIO KAJAUKSESSA , JOONAS MYLLYVERÄJÄ TAITUROI
Monien menestyneiden imitaattoreiden kärkijoukon Joonas Myllyveräjä esitteli laajaa osaamistaan Radio Kajauksen ”ajankohtaispaneelissa” tuoden eetteriin yhdellä otolla suuren joukon tuttuja hahmoja.
KARI MÄNTY PÄIVÄN PESISVIERAANA SU 12.7.1992 LÄHETYKSESSÄ SoJy-HyTa
Silloinen TV1:n urheiun toimituspäällikkö Kari Mänty vieraili Sotkamon pesisviikolla hieman ennen Barcelonan olympialaisia kesällä 1992. Mänty oli uudistanut TV-urheilua laajasti ja paalutti pesäpallonkin, pesisvieras-haastattelussa, niin kotimaisesti kuin kansainvälistymisen haaveisiinkin liittyen. Urheilupäällikkö osallistui Hiukan stadionilla myös pelaajana haasteotteluun Mestarit 1963 – Tuunaset ja antoi haastattelun jälkitunnelmissa jo la-iltana Särkisen rannalla, kunnan saunan terassilla. Männyllä riitti myös lapsuusmuistoja Kainuusta kuulijoille jaettavaksi.
SOTKAMON JYMY -PESIS
Iso vauhdittaja kaikelle Radio Kajauksen alkutaipaleella oli Sotkamon Jymyn ilmiömäinen nousu pesäpallon huipulle. Yli kolmen vuosikymmenen menestystarina käynnistyi Radio Kajauksen kanssa samaan aikaan. Ja menestys jatkuu yhä, kun edetään kohden 2030-lukua.
Sotkamon keskuskentällä, Hiukan pesäpallostadionilla on eletty lukuisia riemukkaita peli-iltoja. Se kaikkien jännittävin ja tapahtumarikkain peli taisi kuitenkin toteutua Hyvinkäällä syksyn 1992 ensimmäisessä finaalissa ja tietysti Radio Kajauksen suorassa lähetyksessä. Selostus löytyy myös Sotkamon Jymyn Youtube-kanavalta.
JULKISUUDESSA NYKYÄÄN HARVOIN NÄHTY JA KUULTU TIINA LILLAK 65v IKÄÄN 15.4.2026. KESÄLLÄ 1990 KEIHÄÄNHEITON MAAILMANMESTARI JA OLYMPIAHOPEAMITALISTI PUHUI AVOIMESTI, EDELLEENKIN AJANKOHTAISISTA HUIPPU-URHEILUN KIPUPISTEISTÄ JA OSASI MYÖS ENNAKOIDA OSUVASTI TULEVAA SAMAN SYKSYN SPLITIN YLEISURHEILUN EM-KISOJEN ALLA, PÄIVI ALAFRANTTIA NOSTAEN.
EM-kisat eivät koskaan tarjonneet Lillakille itselleen täyttymystä, vaikka hän muuten pääsikin loistamaan. Olkapääleikkaus, uusvanhat valmennuskuviot, omatoimisen kehonhuollon merkitys, muutokset naisten keihään rakenteessa, urheilijan taloudellinen todellisuus, oman uran jatkonäkymät, kielletyt aineet, suhde yleisöön, henkilökohtainen ujous ja naisten keihään suomalaisen kokonaistilanteen tulevaisuudennäkymät. Siinä aiheita.
KATRI HELENA HETI HAASTATTELUSSA KAUKAMETSÄSSÄ PIDETYN 25-VUOTISJUHLAKONSERTTINSA PERÄÄN
Kajauksen avajaistalven kohokohtiin Kajaanissa lukeutui Katri-Helenan 25-vuotisjuhlakonsertti Kaukametsän salissa 31.3.1990. Kaiken kansan suosikki kiersi kotimaataan juhlasalista toiseen, vaikka oli kokenut syksyllä suuren menetyksen perhepiirissä, aviomiehensä kuoleman myötä.
Katri-Helenan valoisa elämänasenne kovien koettelemusten keskellä kuului myös Radio Kajauksen haastattelussa, joka tehtiin muutama minuutti juhlakonsertin päättymisen jälkeen.
AINUTLAATUINEN SM-JÄÄKIEKKOMITALI KOUVOLAAN.
joka luotsasi KooKoo:n Liigan runkosarjankin yllätyskakkoseksi. Menestysluotsi edusti kaudella 1990-91 pelaajana jääkiekon kakkosdivisioonan pohjoislohkon IFK Lepplaxia. Tamperelaislähtöinen hyökkääjä kertoi tunnelmistaan tuolloin, 35v sitten, ennen ottelua Kajaanin Hokkia vastaan. Myrrä putosi ennen talvea pois Tapparan liigajoukkueen ringistä, vaikka harjoittelikin kesän maineikkaan Rauno Korven alaisuudessa.
YKSI SUOMEN URHEILUHISTORIAN MONIPUOLISIMMMISTA MENETYJISTÄ ON RIIKKA NIEMINEN. NYKYINEN RIIKKA SALLINEN TÄYTTÄÄ 12.6.2026 53 VUOTTA. TYTTÖNIMELLLÄÄN HUIPULLE KOHONNUT KAKSINKERTAINEN JÄÄKIEKON OLYMPIAMITALISTI ON PELANNUT SM-TASOLLA MYÖS JÄÄ-JA KAUKALOPALLOA SEKÄ SUPERPESISTA. KANSALLISPELISTÄ HÄNELLÄ ON KOLME SM-KULTAA JA SAMAN VERRAN VUODEN PELAAJAN TITTELEITÄ.
Syksyllä 1992 kauden päätösristeylyllä Radio Kajauksen haastattelussa Riikka Nieminen kertasi menestyskesäänsä Lapuan Virkiän riveissä. Tuonakaan syksynä edessä ei lajivalinta vaan ura jatkui monipuolina ja vei Sallisen lopulta jopa jääkiekon IIHF:n Hall of Fameen.
KOVAT KAJAANIN HOKKIA KOSKEVAT SIIRTOMARKKINOIHIN LIITTYVÄT ”UUTISET” RADIO KAJAUKSESSA NIMENOMAAN 1.4.1992!! JUST JA JUST ENNEN KUIN ILTAPÄIVÄN LÄHETYS PÄÄTTYI KLO 15…
ÄITIENPÄIVÄNÄ 68V IKÄÄN YLTÄVÄ MAAILMANMESTARI HARRI KIRVESNIEMI OLI SYKSYLLÄ 1992 JO KOKENUT 34-VUOTIAS, YHÄ HUIPULLA HIIHTÄNYT MAAILMANMESTARI. URA JATKUI VIELÄ TUON JÄLKEENKIN, VAJAAT YHDEKSÄN VUOTTA. KAJAANIN VIERAILULLA OLI VÄLITILINPÄÄTÖKSEN AIKA.
Pohjois-Suomen Kalusteen joulukauden avajaisissa 1992 vieraillut Kirvesniemi muisteli Mikkofoni-ohjelmassa siihenastisia arvokisamitaleitaan, kertoi paineista hiihdon huipuilla ja erityisesti henkilökohtaisen MM-kulan jahdissa sekä otti kantaa myös kuumana käyneeseen, tuolloiseen pulverivoidevoidekeskusteluun.
JUDO KAPUAA KOHDEN 90-LUVUN TAITTEEN SUOSIOTA, KUN LUUKAS SAHA JA AIEMMIN MARTTI PUUMALAINEN OVAT PALAUTTANEET SUOMEN ARVOKISAMITALEILLE. EM-KOTIKISOISSA 1989 SUOMI SAAVUTTI KOLME KULTAA, JOISTA YHDEN NAPPASI KAJAANIN JUDOKERHON JORMA KORHONEN. HÄN KAMPPAILI MYÖHEMMIN MYÖS EM-HOPEAA JA EM-PRONSSIA. KORHOSEN EDUSTAMA KAJAANIN JUDOKERHO NOSTETTIIN SEURAESITTELYYN, AIKANSA SUOMEN YKKÖSJUDOSEURANA, TALVELLA 1990 KAINUUSSA PIDETTYJEN SVUL:N SUURKISOJEN YHTEYDESSÄ.
Ääneen pääsevät myös muut Barcelonan olympialaisin myöhemmin yltäneet judokat; velipoika Marko Korhonen ja Heli Syrjä sekä menestysvalmentaja Harry Halttu. Kajaanin Judokerhon menestyksestä kertovat myös seuran puheenjohtajat, muut taustahenkilöt sekä tulevaisuudesta juniorit. Alkuperäisestä Kisakajauksen ohjelmasta musiikki on poistettu tekijänoikeussysistä tekoälyä hyödyntäen.
KAJAANILAISET SAIVAT 90-LUVUN TAITTEESSA NAUTTIA TUNNETTUJEN SUOMALAISARTISTIEN JA URHEILUVIERAIDEN ESIINTYMISISTÄ JA LÄNSÄOLOSTA JOKA SYKSY. JOULUKAUDEN AVAJAISTAPAHTUMA HUONEKALULIIKKEEN VUOTUISESSA JUHLAPÄIVÄSSÄ KERÄSI SUURTA HUOMIOTA.
Pohjois-Suomen Kalusteen Arvo Toivainen kiinnitti yritykseensä esiintymään huippunimiä syksystä toiseen. Matti Nykänen, Juha Mieto, Matti ja Teppo, Reijo Taipale, Erkki Junkkarinen, Tarja Ylitalo, Arja Koriseva, Harri ja Marja-Liisa Kirvesniemi, Rainer Friman, Kalevi ”Susi-Kalle” Oikarainen, Anssi Kukkonen…..Syksyllä 1991 Toivainen taustoitti tähtien vuosittaista kokoontumista Kajaaniin Radio Kajauksen haastattelussa.
LIIGASSA ELETÄÄN 2026 VÄLIERIEN AIKAA, MUTTA 36,5 VUOTTA SITTEN JÄÄKIEKON KOLMOSDIVISIOONA STARTTASI KAINUUSSA KIIHKEISSÄ TUNNELMISSA, VIIDEN JOUKKUEEN OSALLISTUESSA SAMAAN SARJAAN
URHEILUMUOTONSA SUURIIN KUULUVA MAASTOHIIHDON KOLMINKERTAINEN OLYMPIAVOITTAJA JA MAAILMANMESTARI VEIKKO HAKULINEN SUUNNISTI KAINUUN RASTIVIIKOLLA MYÖS 1991, KUN SOTKAMO ISÄNNÖI.
Haku-Veikko nautti kokemuksestaan, mutta toivoi vieläkin vaativampia ratoja tapahtuman aikuissarjoihin. Samalla Hakulinen toivoi riman nostamista entistä korkeammalle koskien tuon ajan huippu-urheilijoita.
TAITEILIJA EINO GRÖN KAJAANISSA JA RADIO KAJAUKSEN PARRASVALOISSA 1991
Kunnioitettavan 87 vuoden iän saavuttanut Eino Grön on viihdyttänyt lauluillaan jo lähes seitsemän vuosikymmenen ajan. Taipaleelle mahtuu tuhansia esiintymisiä, satoja levytettyjä lauluja, kymmeniä julkaistuja äänilevyjä, lukuisia merkkipaaluja ja tunnustuspalkintoja. Eino Grön myönsi Radio Kajaukselle loppuvuodesta 1991 Kajaanin konserttinsa yhteydessä haastattelun ja jo silloin kerrottavaa riitti runsaasti. Tarinatuokio julkaistiin tuolloin Kajauksen Parrasvalot -ohjelmasarjassa.
HEDELMÄPELIIN 100 MARKAN KOLIKKOA! MONTAKO LÖYTYY LAARISTA, KUN JOKAINEN ALKUPERÄINEN ON LÄPIPELATTU?
Ja ennen kaikkea kysytään ja selvitellään, mitä niille kajaanilaisessa tavaratalossa hedelmäpelin nielaisemille markoille tapahtuu. Hyötyykö Kainuu ollenkaan? Mikko Jussila eli Jussi Lammikko ja Mikko Hannula eli Hannu Lammikko sukelsivat 1990 näiden arvoitusten syvyyksiin Radio Kajauksessa.
KAJAANIN HOKKI -JÄÄKIEKKO
Radio Kajaus aloitti säännölliset selostetut urheilulähetykset ennen pesäpalloa jääkiekolla. Jo keväällä 1990 seurattiin suorana Kajaanin Hokin onnistunutta nousutaistelua kolmosdivisioonasta ylöspäin. Seuraavinaa talvina selostukset kattoivat kaikki kakkosdivisioonan pohjoislohkon Hokin ottelut. Taistelu sarjapaikan puolesta vaati suuria satsauksia, joukkueen vahvistamista ja kovia tsekkoslovakialaisia pelaajahankintoja. Yleisö innostui ja täytti Kajaanin jäähallin. Hokki pysyi sarjassa ja yksi käännekohdista koettiin kevätpuolen kotiottelussa voittamattomana pidettyä Pietarsaaren Centersiä vastaan. Etenkin kolmas erä jäi lähtemättömästi Hokki-fanien mieleen.
HUHTIKUUN TOISEN SYNTTÄRISANKARI JUHA KANKKUNENKIN KOMMENTOI 1991 RADIO KAJAUKSESSA HOKIN VAHVISTUKSEEN LIITTYEN.
JyPHT:ssa uransa lopettanut ja hetkeksi Kajaanin Hokkiin liittynyt jyväskyläläisten ikisuosikki Pertti Rastela oli myös nelikertaisen rallin maailmanmestarin Juha Kankkusenhuulilla kiekkosiirron toteutuessa.
HUHTIKUUN ENSIMMÄISEN MONISTA TUNNETUISTA SYNTYMÄPÄIVÄSANKAREISTA REIJO RUOTSALAINEN VOITTI URANSA TOISEN STANLEY CUPIN EDMONTONISSA 1990.
Sinä kesänä, meritoituneimpiin suomalaispuolustajiin lukeutuvan, ”Reksan” tulevan kauden seuraa aprikoitiin myös Radio Kajauksessa.
PÄIVÄNSANKARI 73v HANNU ARAVIRTA 26.3.2026
Jääkiekkovalmentaja Hannu Aravirta nousi huipulle valmentaessaan JyPHT:n liigajoukkuetta 90-luvun alussa. Kaudella 91-92 Aravirralta löytyi ylistävät sanat, kun iki-jyppiläinen Pertti Rastela siirtyi hetkeksi Kajaanin Hokkiin. Liigapelin perään aluksi puhuttiin kuitenkin JyP-hyökääjä Jyrki Jokisesta, jonka poika Roni Jokinen oli mukana, kun nyky-JYP:n tämän talvinen kausi päättyi maanantaina Jyväskylässä.
BERIT JA SYNTYMÄPÄIVÄ 16.3.2026 – Radio Kajaukselle Parrasvalot haastattelu taltioitiin 28.11.-91
Laulajista Berit on tehnyt monen muun kokeneen rinnalla vuosikymmenten mittaisen uran kevyen musiikin maailmassa. Suuri intohimo kevyttä musiikkia kohtaan, rohkeat ratkaisut ja tärkeät yhteistyökumppanit ovat olleet vauhdittamassa menestystä. Tiistain syntymäpäiväsankarista kuultiin reilut 34 vuotta sitten Parrasvalot -ohjelma, josta tässä on varsinaiset laulut riisuttu pois tekijänoikeussyistä.
JUHA MIETO JA KARI HÄRKÖNEN MUISTELEVAT YHDESSÄ MAASTOHIIHDON ARVOKISAT 1972-1985
Suomalaisen maastohiihdon suurnimiin kuuluvat Kurikan Ryhdin Juha Mieto ja Ristijärven Pyryn Kari Härkönen. Sadasosasekunnin mittainen häviö olympialaisten 15 kilometrillä 1980 on tehnyt Miedosta hahmon, joka tekoineen, muistoineen ja mielipiteineen on ollut osa suomalaisten arkea yli viiden vuosikymenen ajan. Henkilökohtainen arvokisakultamitali kurikkalaiselta kuitenkin puuttuu, kun Ruotsin Thomas Wassberg vei sen hänen nenänsä edestä Lake Placidissa. Olympiavoittaja Miedosta puolestaan tuli neljä vuotta aikaisemmin, kun Suomi saavutti Innsbruckissa viimeisimmän viestihiihdon miesten arvokisakultansa. Kainuun vaaramaisemista uralleen vauhtia saanut Kari Härkönen joutui tuota kisaa seuratessaan, kouluarjen keskellä, pinnistelemään erityisen paljon. MM-kisoissa 1985 puolestaan koitti ristijärveläisen täyttymys, kun hän kykeni lyömään hopealle tuolloin jääneen Wassbergin selvästi.
Juha Mieto ja Kari Härkönen istuutuivat yhdessä Radio Kajauksen studioon ja suoraan lähetykseen talvella 1990, kun Kainussa vietettiin ikimuistoisia SVUL:n talvikisoja. Kolmen vartin aikana suurhiihtäjät muistelivat maastohiihdon arvokisat läpi aina Sapporon 1972 olympialaisista sinne 1985 Itävallassa koittaneeseen Härkösen kultamitalijuhlaan saakka.
Tekoäly kirjoittaa, kun Mieto ja Härkönen muistelevat hiihdon arvokisat
KIRKOLLINEN TYÖ KAINUUN PRIKAATISSA JA PUOLUSTUSVOIMISSA
Sotilaspastori Valde Palola valottaa sitä, miten kirkollisen työn tekijä sujahtaa armeijan organisaatioon. Palola kertoo myös siitä, millaisissa asioissa pappi voi varusmiespalvelustaan suorittavia auttaa. Ohjelmassa mukana KaiPr:n henkilökunnankin näkemys kirkollisesta toiminnasta.
KIMMO KINNUNEN 58v 31.3.2026 JA RADIO KAJAUKSEN HAASTATTELUSSA 1990 HALLITSEVANA YLEISURHEILUN SOTILAINEN MAAILMANMESTARINA ENNEN EM-SPLITIÄ
Sotilaiden yleisurheilun MM-kilpailut pidettiin Kajaanissa Vimpelinlaakson kentällä 1990. Niissäkin kisoissa irtosi keihäästä mestaruus Suomeen, kun Juha Laukkanen onnistui. Ennen Kajaania CISM:n kisojen mestari oli maaliskuun viimeisen syntymäpäiväsankari Kimmo Kinnunen, jota vaivat kiusasivat ennen saman kesän Splitin EM-yleisurheilua.
SEURAAVANA KESÄNÄ KIMMO KINNUNEN VOITTI TOKIOSSA KEIHÄÄNHEITON MM-KULTAA. ÄÄNEKOSKELAINEN SYLVI TOURUNEN TEKI PIKATAHTIIN VOITTAJALLE OMISTETUN LAULUN KULTAA KIMMOLLE.
EM-kisat Tourunen kertoo projektista ja alkuun kuullaan myös Kinnusen näkemys teoksesta
MINISTERINÄKIN TOIMINUT MATTI LOUEKOSKI 14.4.2026 PÄIVÄNSANKARI JA MUKANA KAJAANISSA TUL:n MESTARUUSHIIHTOJEN TUNNELMISSA 1990
Holkerin hallituksessa aluksi oikeus- ja sittemmin valtiovarainministerinä työskennellyt Matti Louekoski iloitsi Kajaanissa 1990 erityisesti siitä, että Työväen Urheiluliiton seuroja edustaneet hiihtäjät alkoivat menestyä entistä paremmin. Louekoskelta löytyi myös ideoita maastohiihtourheilun kehitystyöhön.
ENSIMMÄISEN LÄHETYKSEN ALKU
Kainuun Paikallisradio Kajaus Oy aloitti virallisesti lähetyksensä lauantaina 28.10.1989. Studiossa ohjelmapäällikö Mauri Tammelan vieraana Radio Kajauksen avaussanat lausui Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Piippo. Alkuperäisessä avajaishetkessä Piipon mikrofoni jäi avaamatta ja juhlapuhe välittyi radion kuuntelijoille etäämmältä studioisännän mikrofonin kautta. Nykyajan tekoäly on kuitenkin äänen laatua parantanut.
MINUN MAKUUNI; TUNTI TOIVEMUSIIKKIA
Syksyllä 1992 kappaleet valitsi opiskelemaan palannut Mikko Hannula, joka halusi soitattaa vähän harvinaisempia ja ytimekkäästi perusteltuja lauluja. Ne on Minna Jauhiaisen juontamasta ohjelmasta poistettu, mutta upotettu tähän Youtube-linkkeinä yksi kerrallaan juontojen väliin.
9.Berit: Kulkijat kun rakastuu (tähän ei löydy Youtube-linkkiä)
Loppuyhteenveto: